Raportti Sibelius-Akatemian Kuopion osaston ja Suomen klavikordiseura r.y.:n järjestämästä huoltokurssista.
Koska Suomen klavikordiseuran toiminta perustuu klavikordikulttuurin edistämiseen voidaan sanoa että huoltokurssilla kesällä 2001 oli selkeä tilaus. Klavikordi ei valmiiksi rakennettuna ole välttämättä vielä täysin valmis soitin koska sen sointiin ja soitettavuuteen vaikuttavat tekijät muuttuvat alati ja vaativat tarkistuksia ja huoltotyötä joihin on syytä ryhtyä tietyin väliajoin.
Ei ole mitenkään epätavallista että soittimen harrastajarakentajalla on vain satunnaisia mahdollisuuksia soitinvertailuihin puhumattakaan hyvin soivien klavikordien perinpohjaiseen tuntemukseen. Juuri tähän puutteeseen klavikordiseura etsii ratkaisuja toiminnallaan. On myöskin hyvä todeta että varsinkin yhden soittimen rakentaja saattaa kuuroutua oman klavikordinsa suhteen ja luulee sen olevan ellei moitteeton niin ainakin hallinnassa. Lainataksemme Paasikiveä: tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Todenmukaiseen kokemukseen pääsee klavikordien ollessa kyseessä vain ja ainoastaan empirisesti- vertailun ja kokeilun kautta.
Parinkymmenen vuoden kokemus klavikordien rakentamisesta ja jatkuvasta huoltotyöstä osoittaa selvästi soinnin luonteen muuttumisen ajan ja soiton kanssa- Marholmenilla rakennettujen varhaisten klavikordien ongelmat ovat selkeästi onnistuneen ongelmaetsinnän ja sen ratkaisun kautta muuttuneet, myös 90-luvun puolivälissä valmistuneet instrumentit ovat muuttaneet karakteeriaan. Kuopion musiikikeskuksella 2.-6. heinäkuuta 2001 järjestetyllä kurssilla oli yhteensä 20 klavikordia ja 3 cembaloa joista osa olivat tuotu konsertti- ja tutustumiskäyttöön.
Yhtäkään soitinta ei listattu ensi vuoden juhannuskokon polttoon vaan kaikkiin huolletavina oleviin haettiin menestyksellisiä ratkaisumalleja. Klavikordeissa kyse oli ujoon tai tympeään ääneen puuttuminen ja cembaloissa parempi intonointi.Klavikordeista 14 olivat Suomen suosituinta, eli Wåhlström-mallia. Aikaisin näistä oli Pekka Vapaavuoren rakentama vuodelta 1986 ja viimeisin vuoden 2000 Tetrimäen kurssin satoa.. Näiden soitinten välille ulottuu pitkä tuotekehittelyn kaari jossa voidaan todeta kaksi saman soittimen perustyyppiä, alkuperäinen 4-oktaavinen ja sen laajennettu versio joka on terssin verran suurempi. Myös kielitystä on ajan mittaan muutettu. Tästä soitintyypistä kirjoittamansa väitöskirjan lähestyvän esittelyn alla Vapaavuori työsti edelleen rakentamiaan Wåhlstömejä m.m. vaihtamalla kielitystä bassossa ja sammutinnauhan materiaalia. Klavikordistina Vapaavuori etsii siis yhä uusia soinnillisia ratkaisuja. Lähitulevaisuudessa seuralla on tarkoitus kartoittaa Suomen koko Wåhlströmkannan kirjo joka lienee ainutlaatuinen sanan kaikissa merkityksissä.Toinen klassikko on Tukholman soitinmuseon Anonymusklavikordi jonka kopion muunnelmia maassamme tunnetaan 8 kappaletta, (alkuperäisen Anonymuksen kielisillassa on ollut pientä korjattavaa ja sen vapaat sidokset ovat muutettu nyttemmin a-d:hen e-h:n sijaan). Kuopiossa oli mahdollista vertailla niistä kolmea vieritysten. Kyseessä on sidottu n. vuoden 1700 innovaatio jossa on lyhyt ja murrettu basso-oktaavi ja joka instrumenttina sekä soitettavuutensa elastisuuden ja heleän ja kantavan sointinsa takia on lähes ideaalinen klavikordi. Tämä väittämä juontuu tämän mallin akustisista ominaisuuksista. Sitäpaitsi lyhyen oktaavin käyttö on hauskaa. Se istuu hyviin käteen (vrt. Frobergerin tredesiimit) ja sen hallitseminen sopii yhden minuutin oppimäärään.Toinen klassikko on Tukholman soitinmuseon Anonymusklavikordi jonka kopion muunnelmia maassamme tunnetaan 8 kappaletta, (alkuperäisen Anonymuksen kielisillassa on ollut pientä korjattavaa ja sen vapaat sidokset ovat muutettu nyttemmin a-d:hen e-h:n sijaan). Kuopiossa oli mahdollista vertailla niistä kolmea vieritysten. Kyseessä on sidottu n. vuoden 1700 innovaatio jossa on lyhyt ja murrettu basso-oktaavi ja joka instrumenttina sekä soitettavuutensa elastisuuden ja heleän ja kantavan sointinsa takia on lähes ideaalinen klavikordi. Tämä väittämä juontuu tämän mallin akustisista ominaisuuksista. Sitäpaitsi lyhyen oktaavin käyttö on hauskaa. Se istuu hyviin käteen (vrt. Frobergerin tredesiimit) ja sen hallitseminen sopii yhden minuutin oppimäärään.
Puhtaasti tutustumiskäyttöön olivat vertailtavissa myös Philip Jacob Speckenin soittimien pohjalta tehtyjä kolme sitomatonta klavikordia, yksi neljä- ja kaksi viisioktaavista. Viisioktaavisen prototyyppi on Vapaavuoren rakentama jonka Svensson on suunnitellut saman rakentajan nelioktaavisen mukaan. 4-oktaavisen Kenneth Sparr rakensi vuonna 1992 ja sen ominaisuudet lähes kymmenen vuoden jälkeen ovat korvaa hiveleviä. Hän on huoltanut ja korjannut soitintaan useaan eri otteeseen. Viimeisellä Marholmenin kurssilla vuonna 1999 Mikko Korhonen ja Minna Heimo-Korhonen valmistivat Svensson-Speckenin joka oli nyt voittanut jo entisestään vahvan klangin voimistuessa sekä tulta että täyteläisyyttä. Sen kosketusta oli muutettu siten että tangenttien syvyyttä vähennettässä otteesta tuli entistä nopeampi ja jämäkämpi. Mieleen tuli Korhosen improvisointia kuullessa selkeästi myöhäisten ruotsalaisten klavikordien ruokomaisuus ja rehevyys.
Kurssilla oli myös Arnault de Zwollen mukaan rakennettu keskiaikainen pikkuklavikordi konserttikäytössä, ja Timo Vikmanin ja Juha Sorannan nelioktaavisen sitomattoman Lundborgsoittimen mukaan valmistumassa olevat klavikordit. Tällä erää ei J.H. Silbermannin v.1775 viisioktavisen sitomattoman klavikordin versiota ollut mukana. Niitä on Suomessa kolme kappaletta.
Kolmen flaamilaistyyppisen cembalon- Sibelius-Akatemian, Kuopion kaupunginorkesterin ja yhden yksityisen- soinnillisia ominaisuuksia muokattiin.
Huoltotyön aluksi Mikko Korhonen soitti kurssin ensimmäisenä päivänä jokaisella klavikordilla, jonka pohjalta HansErik Svensson teki toimenpide-ehdotuksia. Samalla osallistujat saivat perehtyä muiden soittimiin. Tyypillinen ongelmakohde monessa Wåhlströmissä oli soinnin ujous tai vaimeus. Tähän oli useita parantavia toimenpiteitä. Myös kosketusta, sen syvyyttä ja tasaisuutta parantavia tekijöita pyrittiin löytämään. Jokaisen päivän jälkeen klavikordeja, joita koko ajan pidettiin soittokunnossa, kuunneltiin ja vertailtiin.
Toimenpiteillä lisättiin monessa soittimessa kosketuksen elastisuutta, soinnin voiman ja keston lisäämistä, eikä vähiten soitettavuuden parempaa hallintaa. Muutamissa soittimissa tarkistettiin vielä kosketuksen syvyys.
Keskiviikkona 3.7. pidettiin konsertti tuomikirkon kappelissa konsertti jossa Eija Virtanen esitti Salve Reginan Buxheimer Orgelbuchista seisoen soitettavalla Arnault Zwollelaisen klavikordilla. Johan Förnäs esitti sikermän Bellmanin epistoloita ja Maritta Salminen Haydnin C-Duuri sonaatin op. 10 molemmat Kenneth Sparrin rakentamalla 4-oktaavisella Speckenillä. Lopuksi Markus Kuikka, viola da gamba, ja Pekka Vapaavuori, cembalo, esittivät J.S.Bachin g-mollisonaatin BWV 1029. Ennen konserttia monet Tetrimäen rakennuskurssille osallistuvista käyttivät mahdollisuutta tutustua huoltokurssin soittimiin. Tänä vuonna Tetrimäellä valmistui Wåhlströmin ja pedaaliklavikordien lisäksi flaamilainen cembalo ja italialaistyyppisiä virginaaleja.
Kurssin aikana kokoonnuttiin kaksi kertaa kuulemaan HansErik Svenssonin luentoesityksiä kosketinsoitinten virittämisestä. Ensiksi perehdyttiin eri temperointeihin ja niiden eroihin joita Mikko Korhonen havainnoitti cembalolla. Toisella kertaa oli kyse siitä miten soitinten historiallisella ajalla nähtiin viritystyö suhtauduttiin pragmaattisesti, hyvää sointia etsien. Samalla kyseenalaistui temperointien "evoluutio" ja oman aikamme tarve systematisoida kaikki. Jokainen asiasta kiinnostunut sai myös erillistä viritysohjausta. Tämä viritysohjaus jatkuu heti kun se on järjestettävissä seuran tulevien tapahtumien myötä mutta seuraavan huoltokurssin järestämiseen tullee tauko. Soittokurssista kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä jotta se voitaisiin suunnitella ajoissa.
Viisi muunnelmaa Wåhlströmin teemasta - Pekka Vapaavuoren väitöskirjan julkaisutilaisuus on Kuopion Musiikkikeskuksella syyskuussa. Kyseessä on siis suomalaisen tämänhetkisen klavikordikulttuurin alkusysäyksen arviointi.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti